Koventaminen ei poista ongelmia
4. Elokuuta 2004
(Julkaistu Metrossa; toisena kirjoittajana Laura Tuominen)
Minna Ruuth (Metro 2.8.) kannattaa kovempia rangaistuksia rikoksista. Hän on myös valmis laajentamaan poliisin oikeuksia lukea sähköposteja ja salakuunnella puheluita. Ihmisten perusoikeuksien loukkaamista ei kuitenkaan voida perustella sillä, ettei syyttömällä pitäisi olla mitään pelättävää.
Rikoksentekijän taustalta löytyy usein ongelmia, joiden ratkaisemiseksi kovemmat tuomiot ovat huono keino. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat harvemmin ratkeavat vankeudessa, vaan ne saattavat pikemminkin pahentua. Resurssit päihdevieroitukseen sekä vankilasta vapautuneiden yhteiskuntaan sopeuttamiseen ovat riittämättömät, vaikka
vankilakierre on kansantaloudelle kallein vaihtoehto. Kovempia rangaistuksia käyttävissä maissa, kuten USA:ssa, rikollisuus ei ole myöskään vähäisempää kuin Suomessa, päinvastoin.
Halu poliisin valtuuksien kasvattamiseen ihmisten yksityisyyden kustannuksella on huolestuttavaa. Syyttömät joutuisivat luovuttamaan tietojaan turhaan, jopa tietämättään, ja oikeuskäsitys muuttuisi siihen suuntaan, että ihminen on jatkuvasti velvollinen todistamaan syyttömyytensä. Väistämättä syntyisi myös henkilötietokantoja, jotka sisältävät yksityiskohtaista tietoa ihmisten elämästä. Yhteiskunnassa esiintyy syrjintää erilaisilla perusteilla, joten jo senkin vuoksi ihmisillä tulee olla oikeus säilyttää yksityiselämänsä omanaan. Viime vuosikymmeniltä lienee riittävästi huonoja kokemuksia systemaattisesta henkilötietojen keräämisestä vaikkapa entisestä DDR:stä.
Miina
