Miina Kajos

Tässä kuulumisia vuoden 2005 viimeisestä ympäristölautakunnan kokouksesta. Käsiteltävänä oli varsin laaja kirjo keskenään hyvin erilaisia asioita.
Esityslistalla oli selvitys kirjokertun, pikkulepinkäisen, ruisrääkän ja luhtahuitin habitaateista Mustavuoren lehdon ja Östersundomin Natura-alueella. Natura-alueen ja sen ympäristön hoidon suunnittelussa käytetään hyväksi tätä tutkimusta sekä vuonna 2002 alkaneen Vuosaaren satamahankeen linnustonseurannan tuloksia, jotka myös käsiteltiin kokouksessa. Satamahankkeen ei ole havaittu vaikuttaneen lintukantoihin, tosin kaikkein harvalukuisimpien lajien osalta ei pystytä tekemään luotettavia tilastollisia analyysejä. Lisäksi kulunut kolmen vuoden seuranta-aika on niin lyhyt, että joidenkin lajien kohdalla mm. vaihtelut poikastuotannossa, muutto- ja talvehtimismenestyksessä sekä sääolosuhteissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta tuloksiin. Vuosaaren satama valmistuu vuonna 2008, ja linnustonseuranta tulee jatkumaan vielä kolme vuotta valmistumisen
jälkeen. Linnustonseurannan laatineet tutkijat olivat antaneet myös suosituksia,
joilla eri lajeilla sopivat elinympäristöt saadaan säilymään.

Käsiteltiin varavaltuutettu ja ympäristölautakunnan jäsen Juha Beurlingin (sd.) valtuustoaloite uusien alueiden yksittäisten talojen ekologisia energiaratkaisuja. Lautakunnan lausunnossa mm. todettiin, että Eko-Viikin koerakentamisessa saatujen kokemusten perusteella kaupungilla on hyvät valmiudet ohjata rakentamista ekologisesti kestävään suuntaan, varsinkin kaupungin omalle maalle rakennettaessa. Esim. aurinkosähkön kiinteistökohtaisesta hyödyntämisestä on Eko-Viikissä saatu hyviä kokemuksia, ja tekniikan nopea kehitys tullee lähitulevaisuudessa vielä tehostamaan auringon säteilyenergian hyödyntämistä sähköntuotannossa. Lämmöntuotannossa auringon säteilyenergiaa pystytään jo hyödyntämään varsin tehokkaasti. Kaukolämpöjärjestelmän alueella kiinteistökohtainen aurinkolämmitys tosin voi heikentää energiatehokkuutta lämpiminä vuodenaikoina tuottamalla paljon ylijäämälämpöä. Tätä ylijäämää on alettu hyödyntää muuntamalla sitä jäähdytysenergiaksi, mutta tämän lisäksi on tarpeen selvittää myös muita hyödyntämiskeinoja.

Aloitteeseen liittyen todettiin edelleen, että vuoden 2007 aikana valmistunee Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman edellyttämä ja Rakennusviraston koordinoima ekologisesti kestävän rakentamisen (EkoRak)-ohjelma. Siinä on tarkoitus määritellä tarkemmin mm. rahoituskeinoja, eri toimijoiden vastuita sekä käynnistää uusia koerakentamishakkeita. Kieltämättä tällaisia lausuntoehdotuksia läpikäydessä tuntuu, että aina vain laaditaan uusia ohjelmia, mutta käytännössä mitään ei tapahdu aikoihin. Vaan tähän kai on jossain määrin totuttava.

Eurooppalaisittain vertailtuna uusiutuvien energialähteiden (biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet, tuulivoima, vesivoima, aurinkolämpö- ja sähkö sekä lämpöpumput) todettiin olevan Helsingissä vähäistä (vain 0,5%). Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan selvityksessä 2004 on arvioitu, että osuus voitaisiin varsin kohtuullisin kustannuksin nostaa 14%:iin, kunhan vain kehittämistyöhön sitouduttaisiin vahvasti.

Ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikössä oli valmistunut tuloksiltaan ilahduttuva tutkimus: Pehmeäjäätelön mikrobiologinen laatu Helsingissä vuosina 2001-2004. Pehmeäjäätelö on helposti pilaantuva elintarvike, joten sen välityksellä voi aiheutua ruokamyrkytyksiä. Nyt kuitenkin havaittiin, että tutkituista 416 näytteestä 94% (390 kpl) oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 3% (13 kpl) välttäviä ja 3% huonoja. Tulokset olivat aiempiin vastaaviin kansainvälisesti julkaistuihin verrattuna hyviä, eikä esim. salmonellaa löytynyt lainkaan. Hyvät tulokset selittynevät laitteiden ja hygieniakäytäntöjen
kehittymisellä.

Käytiin läpi talousarvion toteutumisennuste 4/2005, jonka mukaan Ympäristökeskuksen menoihin talousarviossa 2005 varattu 10 007 000 euron määräraha tullaan ylittämään 619 000 eurolla. Talousarviossa ei ole voitu etukäteen huomioida sopimusten mukaisia palkankorotuksia, ja lisäksi muutamia talousarvion mukaisesti tyhjillään olevia vakansseja on jouduttu täyttämään väliaikaisesti kiireellisten tehtävien hoitamiseksi. Palkkamenot tulevat näin ollen ylittymään 135 000 ja sivukulut 54 000 eurolla. Ympäristökeskus tekee
esityksen lisämäärärahasta palkkojen korotuksiin kaupungin keskitetystä palkkavarauksesta. Suurin osa, eli 430 000 euroa ylityksistä johtuu yllättävästä tapaturmavakuutuskorvauksesta, joka tultaneen lopulta saamaan takaisin vakuutusyhtiöltä. Nyt tehtiin kuitenkin kaupunginvaltuustolle esitys määrärahan ylityksestä, sillä palautus ei ehdi vuodelle 2005.

Ympäristökeskuksen tulot ovat talousarviossa tänä vuonna 1 577 000, mutta tämänhetkinen ennuste on n. 2 miljoonaa. Lisäys selittyy enimmäkseen laboratorio- ja vesistötutkimusten odotettua suuremmalla määrällä. Valvontatarkastuksissa jäädään hieman tavoitteesta, mikä johtuu mm. täyttämättä olevista vakansseista sekä elintarvikepuolella sillä, että ilmoitusten käsittely on laitettu etusijalle ohi tarkastusten. Tämä johtuu puolestaan siitä, että nykyiset ilmoitukset täytyy saada käsitellyksi ennen uuden elintarvikelain voimaantuloa (1.3.2006). Ja taas kerran: Valvontaresurssit ovat riittämättömät!

Kokouksessa käsiteltiin myös sedimentin haitta-ainekartoitus Helsingin vesialueella 2005, josta on paljon kirjoiteltu lehdissäkin viime aikoina. Tulosten perusteella haitta-aineista pahimman ongelman muodostavat orgaaniset tinayhdisteet (tributyylitina, TBT, ja trifenyylitina, TPT), joiden kohonneita pitoisuuksia löytyy kaikkialta Helsingin vesialueilta aivan ulkomerta lukuunottamatta. Näiden yhdisteiden pääasiallinen lähde on veneiden ja alusten pohjissa käytettävät eliöidenestomaalit, joiden käyttö on vähentynyt vuodesta
1991, ja TBT-maalien täyskielto astuu voimaan vuonna 2008. Merenpohjan kylmät ja
hapettomat olosuhteet hidastavat yhdisteiden hajoamista, ja niiden puoliintumisaika aika tällaisissa oloissa on useita vuosia. Orgaaniset tinayhdisteet ovat myrkyllisiä mm. bakteereille, leville, simpukoille ja kaloille. Haittavaikutuksina ilmenee mm. alkionkehitys- ja hormonihäiriöitä. Ihmisille yhdisteet eivät ole merkittävä terveyshaitta. Haitta-ainekartoituksessa saatuja tietoja käytetään hyväksi mm. kaavoituksessa
ja ruoppauksissa. Tulosten perusteella jatkossa tarvitaan yhä tarkempia ruoppausmassojen sijoitusselvityksiä.

Miina