Aloite joukkoliikenteen maksuttomuuden ulottamiseksi kaikkiin pientä lasta kuljettaviin henkilöihin
14. Syyskuuta 2006
Ystäväni Anginan blogiteksti innosti minut jättämään 13.9.2006 oheisen valtuustoaloitteen:
Yhä useampi kuljettaa pientä lasta kaupungilla vaunujen sijaan esim. kantoliinassa, jota pidetään monessa tilanteessa käytännöllisenä, ergonomisena, taloudellisena sekä lapsen läheisyyden- ja turvallisuudentunnetta parantavana ratkaisuna. Vaikkapa virastoissa ja kaupoissa liikkuminen on usein kätevämpää kantoliinan kuin vaunujen kanssa. Monelle on kuitenkin tullut yllätyksenä, että joukkoliikenteen maksuttomuus koskee vain lasta vaunuissa kuljettavaa henkilöä.
HKL:n www-sivuilta löytyvä perustelu kuuluu seuraavasti: ”Yksin pientä lasta lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö voi matkustaa ilman lippua. Sääntö on tehty turvallisuussyistä. Lastenvaunuilla esim. bussiin tullaan keskiovista sisään ja tällöin lapsi jäisi yksin keskisillalle, jos hänen kanssaan liikkuva menisi maksamaan matkansa kuljettajalle.”
Lapsen lisäksi vaikkapa painavia kauppakasseja kantavan henkilön on usein kohtuuttoman raskasta kulkea matkansa kävellen, jolloin joukkoliikenteen käyttö on autottomalle välttämättömyys. Monet lapsiperheet elävät hyvin niukasti, joten joukkoliikennelipun maksuttomuudella on heille suuri taloudellinen merkitys. Yhä useampi mieluummin kantoliinaa käyttävä ratkaiseekin tilanteen kuljettamalla lasta sen sijaan vaunuissa, joista osa näin ollen vie vain turhaa tilaa liikennevälineissä. Toisaalta myöskään kantoliinan kanssa ei tunnu aina ruuhka-aikaan turvalliselta käyttää etuovea, joten HKL:n perusteluissa mainittu turvallisuusnäkökohta olisi pätevä koskemaan myös näitä tilanteita.
Edellä mainitun perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että joukkoliikenteen maksuttomuuden perusteeksi asetettaisiin mukana olevien vaunujen sijasta mukana oleva pieni lapsi. Ratkaisu paitsi tukisi lapsiperheitä, myös vapauttaisi liikennevälineisiin tilaa osan lastenvaunuista jäädessä kyydistä pois.
Miina
15. syyskuuta 2006 kello 16.33
Hihii, ja kuka muka sanoi, ettei blogimarinalla voi vaikuttaa… :). Tai, no, saa nähdä mitä tapahtuu.
Miten nuo aloitteet käytännössä toimivat? Tuleeko niistä palautetta jo heti niitä esitettäessä? Kommentoiko kukaan siellä tuota kyseistä aloitetta? Keitä nuo “me allekirjoittaneet” ovat? Pelastuuko maailma? Mitä söisin tänään?
18. syyskuuta 2006 kello 20.07
Aloitteita ei heti käsitellä, vaan ne lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus sitten pyytää lausunnot asianosaisilta lautakunnilta, joiden tässä yhteydessä luulisin olevat joukkoliikenne- sekä mahdollisesti myös sosiaalilautakunta. Sitten ne tulevat kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsittelyyn. Valtuutettujen aloitteita käsitellään neljästi vuodessa, ja tämä kyseinen aloite oletettavasti tulee valtuustoon joulukuussa.
â€Allekirjoittaneet†ovat ne muut valtuutetut, jotka pyydettäessä suostuvat aloitteen allekirjoittamaan. Käytännössä allekirjoitusten määrällä ei ilmeisesti ole juuri väliä, vaan niiden pyytäminen näyttää minusta enemmänkin sosiaaliselta kanssakäymiseltä valtuutettujen välillä. Ainakin olen itse huomannut, etteivät kaikki edes lue allekirjoittamiaan aloitteita läpi, kunhan ne tulevat joltakulta riittävän â€samanmieliseltäâ€. Eikä ihme, sillä nimiä tuskin myöhemmin kukaan lukee tarkemmin läpi. Tyypillisesti jatkokäsittelyssä näkyy vain varsinaisen aloitteen tekijän nimi.
Jonkin verran palautetta saattaa toki tulla jo tässä vaiheessa muilta valtuutetuilta. Esim. tätä aloitetta kommentoivat omasta ryhmästäni Tiia Aarnipuu ja Tea Vikstedt-Nyman. Tiia keksi aloitteeseen myös viime tipassa hyviä lisäyksiä ja korjauksia. Oman ryhmäni lisäksi nimiä tuli sitten jokunen demareilta, vihreitä ja SKP:lta. Tätä ei tainnut kukaan niistä, joilta ehdin pyytää, jättää allekirjoittamatta.
Jotta lopulta valtuustoon saapuva vastaus aloitteeseen olisi toivotunkaltainen, kannattaa seurata asian etenemistä esityslistojen kautta ja esim. tarvittaessa ottaa yhteyttä lautakuntien jäseniin, jotka voivat vaikuttaa lausuntojen sisältöihin. Ja mikäli vastaus aloitteeseen ei valtuustossa tyydytä, voi ehdottaa sen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Tähän tosin tarvitaan hyvät perustelut, sillä asia palaa uuteen valmisteluun vain valtuuston enemmistön äänillä.
Aloitteiden tullessa lopulta valtuuston käsittelyyn voi myös jättää niihin liittyviä toivomusponsia, joiden läpimenoon tarvitaan myös valtuuston enemmistö. Esim. itse tein taannoin tällaisen läpi menneen ponnen koskien erityistukea tarvitsevien lasten asemaa koululaisten iltapäivätoiminnassa, koska en ollut niiltä osin tyytyväinen aloitteeseeni tulleeseen vastaukseen. Toistaiseksi on vaikea sanoa, saavutettiinko em. aloitteella ja ponnella mitään konkreettista parannusta, mutta ainakin on mustaa valkoisella, johon vedota, mikäli homma takkuaa jatkossakin.
Että olisi kyllä vahvasti liioiteltua sanoa, että aloitteen turvin saataisiin pomminvarmasti merkittäviä parannuksia aikaan… Mutta vaikka muutokset ovat kiven takana, kannattaa minusta edes yrittää. Yksi esimerkki loistavasta lopputuloksesta on, että Paavon aloitteesta kaikkiin kaupungin vuokra-asuntoihin saadaan jääkaapit! Ja sekin aloite lähti liikkeelle siitä, että joku kertoi muuttaneensa kaupungin asuntoon, josta jääkaappi puuttui.
18. syyskuuta 2006 kello 20.23
Jahas, vai sellainen on aloitteen elämä. Kulkevatko kaikki tehdyt aloitteet tämän reitin valtuuston käsittelyyn asti, vai voiko jokin matkan varrella oleva elin sensuroida aloitteen kokonaan? Jos vaikka lautakunnista tulee erityisen negatiivisia lausuntoja, voiko kaupunginhallitus jättää kokonaan tuomatta aloitteen valtuustoon?
Ja jos ei sensurointi ole mahdollista, tuleeko valtuuston käsittelyyn mielestäsi (usein/joskus/ei koskaan) myös turhanpäiväisiä ja pelkästään kokousaikaa tuhlaavia, tuhoon tuomittuja aloitteita?
nimim. Kunnallispolitiikan alkeet, osa 1
18. syyskuuta 2006 kello 22.30
Aloitteita ei voi sensuroida, eikä mielestäni pidäkään voida. Aloitteen tarpeellisuushan on usein täysin mielipidekysymys, joten en haluaisi antaa millekään valtuustoa pienemmälle kokoonpanolle oikeutta päättää aloitteen kohtalosta.
Jo nyt asukkaiden on mielestäni usein kohtuuttoman vaikea saada tietoa ja vaikuttaa päätöksentekoon, joten päätöksenteon avoimuutta tulisi selvästi lisätä. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, kun taas valtuuston kokoukset ovat yleisölle ja lehdistölle avoimia, minkä vuoksi on mielestäni tärkeää, että aloitteetkin käsitellään valtuustossa. Toisaalta valtuustossa ovat myös kaikki pienimmätkin valtuustoryhmät edustettuina, ja demokratian toteutumisen kannalta on minusta tärkeää, että niilläkin on sanansa sanottavana asioihin.
Varsin usein käy niin, että lautakuntien vastaukset aloitteisiin ovat kielteisiä. Lausunnot valmistellaan virkamiestyönä, ja asiantuntevat virkamiehet huomaavat, jos jokin aloite on täysin toteuttamiskelvoton. Sillä tavalla karsintaa tietysti tapahtuu. Toisaalta kaikki virkamiehet eivät ole asiantuntevia eikä kukaan kaikissa asioissa. Lisäksi on ylipäätään tärkeää, ettemme jätä kaikkea päätösvaltaa virkamiehille, sillä kuten jo alussa totesin: kyse on usein puhtaasti mielipidekysymyksistä.
En siis lähtisi luokittelemaan mitään aloitteita turhiksi, sillä aloitteet ovat niitä harvoja keinoja, joilla uusia asioita voi tuoda käsittelyyn. Voihan ajatella lisäksi niin, että senkin on hyvä tulla kunnolla ilmi, jos joku tekisi jatkuvasti ihan idioottimaisia aloitteita.
Aloitteiden käsittely valtuustossa neljästi vuodessa ei myöskään minusta vie kohtuuttomasti aikaa. Usein kaupunginhallituksen lautakuntien lausuntojen pohjalta antamat vastaukset ovat tyydyttäviä, eikä asioista käydä valtuustosalissa laajempaa keskustelua. Harvoin kuitenkaan kukaan muu kuin aloitteen tekijä vastauksiin siellä edes puuttuu.
Tässä voi siis taas todeta, että muiden ihmisten apu ja kommentit ovat päättäjälle korvaamattomia, sillä yksin ei pysty huomaamaan kaikkea olennaista. Sääli, että liian harva jaksaa seurata asioita (mikä on tosin helppo ymmärtää).
8. lokakuuta 2006 kello 11.08
Minusta työmatkaliikenteen aikana (aamulla 7-9 ja illalla 16-18) voisi laskea joukkoliikenteen matkalippujen hintaa, jotta ruuhkat ja työmatka-autoilu vähenisi.